Vätternrundan eli Vättern-järven kierto on yksi maailman suurimmista pyöräilytapahtumista. Sillä on mittaa 300 kilometriä ja osallistujia oli vuonna 2008 noin 16 000, joista maaliin saapui lähes jokainen. Reitti kulkee Ruotsissa Itä-Göötanmaan kauniissa maalaismaisemassa pitkin Vätternin rantoja. Enimmäkseen ajetaan rauhallisia ja hyväpintaisia ajoteitä pitkin, mutta idyllisten pikkukylien kautta ajettaessa voi eteen tulla myös muutamia mukulakiviosuuksia. Korkeusprofiililtaan maasto on hyvin tasaista ja reitillä onkin vain muutamia pitkiä, mutta loivia mäkiä.
Kansainvälisestikin tunnetulla kuntoilupyöräklassikolla Vätternrundalla on jo pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran se poljettiin vuonna 1966. Tuhannet pyöräilyn aktiiviharrastajat ja kuntoilijat kokoontuvat kesäkuussa Motalan kaupunkiin, edeten pitkin eteläisen Ruotsin maanteitä. Motala on viihtyisä pikkukaupunki, noin neljän tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Kaupungin väkimäärä kaksinkertaistuu tapahtuman aikaan viikonlopuksi, joten pyöräily näkyy vahvasti katukuvassa ja tunnelmassa.
Vätternrundan suosio ulkomailla on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2008 mukaan ilmoittautui Ruotsin ulkopuolelta 4100 pyöräilijää, joista suurin osa Saksasta. Kaukaisimmat vieraat olivat Japanista ja Australiasta. Vätternrundan ennätys on 6 tuntia ja 23 minuuttia vuodelta 1977, nykyradan ennätys on 6:41:45.
Osallistumismaksu vuoden 2009 tapahtumaan on 1150 kruunua, eli noin 120 euroa (12.1.2009 asti). Suomesta Vätternrundaniin ilmoittautui vuonna 2008 322 pyöräilijää. Suurin osa oli matkassa itsekseen tai kaverin kanssa. Isojakin porukoitakin oli liikkeellä, jolloin yhteismajoitus ja -kuljetukset laskivat reissun kokonaiskustannuksia. Esimerkiksi Helsingin polkupyöräilijät HePo järjesti ryhmämatkan, johon osallistui 12 henkeä. Suurimmalle osalle reissu oli ensimmäinen, mutta takana oli kuitenkin jo kivasti pyöräilykilometrejä ja hyvä peruskunto. Ensi vuoden ryhmämatkoja aletaan suunnitella jo syksyllä, joten ilmoittaudu mukaan tai seuraa keskustelua Fillari-lehden foorumilla.
Osallistujat jaetaan 60-70 hengen suuruisiin ryhmiin, jotka lähtevät matkaan kahden minuutin välein. Startteja riittää iltakahdeksasta aamuviiteen. Tällä järjestelyllä vältetään isot sumat ja pyöräilijöitä on tasaisena nauhana pitkin matkaa. Ensimmäiset kilometrit ajetaan parinkympin nopeutta moottoripyörän perässä ja vapaa vauhti alkaa vasta taajaman ulkopuolella.
Reitin varrella on yhdeksän hyvin varustettua huoltopistettä/taukopaikkaa, joilla on monipuoliset ruoka- ja juomatarjoilut sekä muuta tarvittavaa apua. Tarjolla on muun muassa banaania, suolakurkkuja ja pullaa, sekä juomiseksi mustikkakeittoa, kahvia, vettä tai energiajuomaa. Useimmissa taukopisteissä on myös halpa pikakorjaamo.
Suoritusten mittaus perustuu nilkkaan tarranauhalla kiinnitettävään chip-anturiin, jonka avulla väliajat ja maaliin tulo rekisteröityvät tietokantaan. Jokainen maaliin päässyt saa osallistumisestaan muistokseen mitalin ja kunniakirjan.
?
|
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen ja tarvitsee laajennusta. Voit auttaa Polkupyöräwikiä täydentämällä sitä.
|