Tour de Helsinki 2008

Tältä sivulta löytyy tietoa vuoden 2008 Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumasta.

Lähtö ja reitti

Ladataan karttaa...

Tour de Helsinki 2008 -kuntoajo järjestettiin jälleen sunnuntaina 7.9.2008. Startti tapahtui klo 11:00 yhteislähtönä Käpylän olympiavelodromin parkkipaikalta ja reitti päättyi tietenkin monen kilometrin ja mäen jälkeen hivenen mutkitellen Käpylän hienolle olympiavelodromille. Johdetussa yhteissaattueessa ajettiin rauhallista vauhtia Pitäjänmäen läpi Espoon Karakallioon, josta alkoi lopulta vapaa vauhti. Suuren ihmismassan takia ajonopeus ennen vapaan vauhdin alkua oli välillä alle kävelyvauhtia ja hitaissa ja kapeissa kohdissa jouduttiin jopa pysähtymään. Koko pääkaupunkiseudun kiertävä reitti kulki Helsingin ja Espoon lisäksi Nurmijärven, Tuusulan, Hyvinkään, Mäntsälän, Sipoon ja Vantaan kautta.

Reitin kokonaispituus oli vähän reilu 140 kilometriä ja kokonaisnousua oli noin 1000 metriä. Reitillä oli neljä selkeästi ja hyvin sijoitettua huoltopistettä tien oikeassa laidassa, noin 30 kilometrin välein. Nopeimmille oli luvassa rahapalkintoja ja osallistujien kesken arvottiin myös palkintoja, joista hienoin oli kunnon kilpapyörä. Kovakuntoisimpien odotettiin kirittävän maalisuoralle vajaan neljän tunnin polkemisen jälkeen ja voittajan aika olikin 3:35:03 (keskinopeus 42,8 km/h).

Järjestelyt

Tour de Helsinki 2008 -ajo järjestettiin ja vietiin loppuun erittäin onnistuneesti viiden pääkaupunkiseutulaisen pyöräilyseuran yhteistyönä (Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologi ry, Cycle Club Helsinki ry, Idrottsklubben-32 ry, Vantaan pyöräilijät ry sekä Helsingin polkupyöräilijät ry). Aikaisempien uudistusten lisäksi mukaan saatiin myös seitsemän merkkiajajaa, jotka vetivät eri keskinopeuteen pyrkiviä ryhmiä. Keskinopeusryhmiä oli seitsemän: 20, 22, 24, 26, 28, 30 ja 32 km/h.

Reitillä oli liikenteenohjaajia ohjaamassa osallistujia ja muuta liikennettä sekä kylttiohjaus, myös liikennevalot olivat keltaisella vilkulla lähes koko reitin läpi. Poliisimoottoripyörän ja johtoauton lisäksi joukon mukana letkan häntäpäässä kulki ylitsepääsemättömien välinerikkojen tai uupumuksen takia ensiapu- ja jälkiauto, jotka poimivat osallistujat välineineen kyytiin ja kuljettivat takaisin velodromille. Viime vuonna paljon kehuja ajajilta saaneisiin järjestelyihin kuului tietenkin myös ravinnehuolto: menuna vesi, urheilujuoma, suolakurkut, rusinat ja banaanit sekä ilmoittautumisen yhteydessä saatu energiapatukka.

Kaiken kaikkiaan järjestelyt toimivat taas esimerkillisen hyvin ja tapahtuma ylitti jälleen kerran kaikki odotukset, ollen menestys. Onneksi sää suosi tapahtumaa jälleen kerran. Muutamaa päivää ennen lähtöä sääennusteet eivät lupailleet hyvää, mutta kisapäivänä oli mitä mainioin sää koko matkan ajan. Lämpötila oli noin 16-17 astetta, oli pilvistä, tuulta ei ollut nimeksikään (2 m/s) ja tiet olivat ehtineet kuivua edellisen yön rankkasateen jälkeen. Juuri parempaa säätä ei olisi voinut toivoakaan. Tapahtumaan osallistui 950 enemmän tai vähemmän kilpailuhenkistä kuntoilijaa ja 890 heistä ajoi maaliin täydet 140 km. Edellisen vuoden aikoihin verrattuna mukana oli erittäin hyväkuntoista porukkaa ja erinomaisen sään ansiosta myös voittajan aikakin parani selkeästi. Lopulliset tulokset ovat nähtävillä tapahtuman virallisilla verkkosivuilla.

Valitettavasti onnettomuuksilta ei myöskään kokonaan vältytty. Epävirallisten tietojen mukaan matkalla sattui noin viitisen kappaletta pahempaa tapaturmaa. Suurin osa tapauksista johtui siitä, että takana oleva ajoi edessä olevan renkaaseen joko keskittymisen herpaantuessa tai edessä olevan ajajan hidastaessa tai muuttaessa ajolinjaansa yllättäen. Onneksi mitään erittäin vakavaa ei sattunut, vaan kaatumisista ja törmäyksistä selvittiin tikeillä, ruhjeilla ja murtuneilla kylkiluilla. Voittokamppailukin ratkesi kaatumiseen, kun ratapyöräilijänä tunnettu Matti Pajari kaatui mutkassa olleen hiekan takia noin kilometri ennen maalia yrittäessään karistaa kannoiltaan virolaisen Riivo Schumannin, joka lopulta vei voiton Pajarin ollessa toinen. ^[1]

Osallistuminen

Tour de Helsinki 2008:n osallistumismaksu oli 25 euroa osallistujaa kohden ja 80 euroa neljän hengen joukkueelle kesäkuusta elokuun loppuun asti. 31.8. jälkeen tai tapahtumapaikalla ilmoittauduttaessa hinta oli 35 euroa osallistujaa kohden tai 120 euroa joukkuetta kohden. Jos tapahtumaan olisi ilmoittautunut yli puoli vuotta etuajassa, olisi osallistuminen maksanut vain noin 60 euroa neljän hengen joukkueelta.

Kuvia tapahtumasta

Poliisisaattue Bembölessä.
Kärkijoukko polkemassa karkuun muilta Bembölessä.
Muutamat innokkaat osallistuivat kisaan myös nojapyörillä.
Todennäköisesti 30 km/h keskinopeusryhmän letkan alkupäätä.
Todennäköisesti n. 25 km/h keskinopeusryhmää.
Liikkeellä oltiin myös tandemilla.
Letkan loppupään ryhmiä. Paljon oli pyöräilijöitä liikkeellä myös hybrideillä ja jopa maastopyörillä.
Liikkeellä oltiin jopa kickbikellä eli potkupyörällä.
Maalialue velodromilla.

Lisää kuvia vuoden 2008 Tour de Helsingistä löytyy mm. seuraavista kuvagallerioista:

Tunnelmia ja kommentteja tapahtumasta

Team Polkupyöräwiki

Myös Polkupyöräwikin porukka oli ottamassa osaa hienoon tapahtumaan ensimmäistä kertaa nelihenkisen tiimin voimin. Tiimi koostui kahdesta Helsingin Yliopiston biotekniikan ja kahdesta TKK:n tietotekniikan opiskelijasta. Kaikilla oli takana noin alle vuoden verran kokemusta ja ajokilometrejä maantiepyörällä. Tavoitteena oli tietenkin päästä nautiskellen ja vielä hyvissä voimin maaliin ja kokea, miltä joukkueessa ajaminen ja kisaaminen oikeasti maantiepyörällä tuntuu. Keskinopeudeksi ajattelimme noin 26 km/tunnissa taukojen kanssa ja ajonopeudeksi hivenen alle 28 km/h.

Kuten tuloksista voi huomata, saapui tiimimme hengissä maaliin ajalla 22:05:05. Joukkueita mukana oli 32 ja Team Polkupyöräwiki oli vasta sijalla 28. Sijoittuminen loppupäähän on pienoinen pettymys, mutta kun katsoo muiden joukkueiden ajoaikoja, niin paljon olisi pitänyt vielä vauhtia kiristää, että sijoitus olisi noussut edes muutaman sijan. Ihme teräsmiehiä/naisia kaikissa tiimeissä. No onpahan ainakin jotain, mitä parantaa ensi vuonna. Alun sekasortoa ja lopun kirivaihdetta lukuun ottamatta ajoimme koko kisan loppuun joukkueena. Peesaaminen toimi hyvin ja vetoavun ansiosta suorilla pääsimme helposti 32 km/h keskinopeutta ja jopa ylikin. Joukkueajoa pitäisi tosin vielä hioa, sillä kuopista yms. ilmoittavat käsimerkit olivat usein myöhässä ja ajolinjat heiluivat. Letkan vetäjääkin pitäisi vaihtaa nopeampaa tahtia, jotta vauhti säilyisi, eikä vetäjä väsähtäisi. Onneksi tiimillämme oli kuitenkin hauskaa, kiitos siitä kaikille.

--Admin 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)
--Bianchi 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)

Ajajien mietteitä

Oma aikani oli tauot (kaikki 4 kpl.) mukaan laskettuna 5:29:50 ja sijoitus 652. Keskinopeudeksi tästä saadaan vähän reilut 26 km/h. Oma ajotietokoneeni näytti ajakseni ilman taukoja alle viittä tuntia, jolloin keskinopeus nousee jo reippaasti yli 28 km/h. Sijoitukseeni en ole kauhean tyytyväinen, mutta pelkän ajon keskinopeus on kyllä ensikertalaiselle hyvä. Ei uskoisi, että vietimme tosiaan joukkueen kanssa tauoilla reilut puoli tuntia, eli keskiarvona yli 8 minuuttia/per tauko. Tästä ajasta kun nipistää yli puolet pois, ja vähentää tankkauspisteillä käynnit vain kahteen, niin ensi vuonna aika on paljon parempi.

Syy huonoon joukkue- ja yksilöaikaan oli myös massalähdön ruuhka. Lähdimme 26 km/h nopeusryhmän mukana letkan häntäpäästä, joten edessä oleva ruuhka hidasti meitä erittäin pahasti ja samassa tohinassa osa tiimistämme hajosi. Saimme tiimimme kokoon vasta ensimmäisellä tankkauspisteellä ja jouduinkin itse ajamaan koko 40 kilometrin alkumatkan erittäin rikkinäistä ja tempoilevaa ajoa sekalaisten ajajien peesissä. Lähdössä olisikin kannattanut mennä heti nopeimman kärkiporukan joukkoon ja jättäytyä niistä vasta pikkuhiljaa hyödyntäen oman tiimin vetoapua. Väitän, että hukkasimme tähän massalähtöön ja ensimmäisellä tankkauspisteellä tapahtuneeseen ryhmän kokoamiseen vähintään 15 minuuttia hyvää ajoaikaa.

Pyöräilytapahtumaan valmistautuminen meni myös itselläni vähän penkin alle. Kunnon treenejä ei oikein ollut takana. Pisin oli reilut 80 km ja muutama 60 km lenkki tuli tehtyä, mutta pääosa ajostani oli jokapäiväisiä työmatkoja (n. 16 km yhteen suuntaan). Myös vaatetus oli säähän nähden alimitoitettu, sillä lähdin vain lyhythihaisessa ajopaidassa ja pyöräilyshortseissa. Onneksi sain lainattua takkia ensimmäiselle tankkauspisteelle asti. Oikeat varusteet olisivat olleet pitkähihainen ajopaita ja pitkäthousut. Ensi kerralla olen onneksi paljon viisaampi tapahtuman, pyöräilykokemuksen ja kertyneiden treenikilometrien suhteen, joten tavoitteena on jo viiden tunnin alitus kokonaisajassa. Toivottavasti sää on myös silloin suosiollinen.

--Bianchi 9. syyskuuta 2008 kello 09.50 (UTC)

Vuoden 2008 Tour de Helsinki oli itselleni ensimmäinen isommassa ryhmässä pyöräilty matka - ja itse asiassa elämäni ensimmäinen yhteen menoon yli 100 km lenkki pyöräillen. Valmistautumiseni kisaan alkoi kyllä hieman liian myöhään - tosin päätös kisaan osallistumisestakaan ei tapahtunut kuin vasta muutama viikko ennen kisapäivää. Kesän aikana poljin kyllä pari kertaa viikossa 25 km työmatkan (yhteen suuntaan) päivässä, mutta yli 50 km pidempiä lenkkejä tuli tehtyä vain muutama n. viikkoa ennen kisapäivää, joista pisin oli 80 km. Pitempiä 100 km lenkkejä olisikin voinut polkea säännöllisesti koko kesän ajan.

Alun perin ajatuksena oli mennä 26 km/h keskinopeusryhmän mukana, jonka perässä pysyimmekin aluksi hyvin - itse asiassa alussa ajoimme jopa 28 km/h ryhmän mukana, mutta kadotimme heidät sitten ensimmäisen huoltopisteen jälkeen. Loppuaikani oli maalissa 5:29:25 ja sijoitus 641. Pyörän nopeusmittari näytti kokonaismatkaksi n. 142 km ja ajoajaksi 4:53:30 keskinopeuden ollessa 29 km/h. Liian pitkät tauot jokaisella neljällä huoltopisteellä kuitenkin tiputtivat varsinaisen kokonaiskeskinopeuden sinne 26 km/h nurkille.

Nälkä ei kisan aikana ehtinyt tulla: aamulla söin pari leipää ja lihapiirakan, huoltopisteillä sai rusinoita, suolakurkkua, banaania sekä mehua, ja kolmannella huoltopisteellä söin ilmoittautumisen yhteydessä saadun energiapatukan. Näillä pärjäsi hyvin ja energiaa tuntui olevan vielä kisan lopussakin jäljellä. Juomaa mukana oli yksi 0,5 litran juomapullo sekä yksi 0,8 litran juomapullo, jotka riittivät hyvin huoltopisteiden välillä (ehkä jopa liikaakin). Kusella ei tarvinnut käydä kuin kerran 3. huoltopisteellä. Vaatetukseksi valitsin pitkät pyöräilyhousut (oikeastaan lenkkeilyhousut) sekä pitkähihaisen pyöräilypaidan, jotka olivatkin juuri sopivat vaatteet tälle säälle.

Mitä sitten tekisin toisin ensi vuotta ajatellen? Ensinnäkin pitää jättää yksi tai kaksi huoltopistettä väliin. Parempi on vaikka polkea hieman rauhallisemmin hetken ja samalla syödä jokin energiapatukka. Huoltopisteillä voisi vain pysähtyä muutamaksi minuutiksi täyttämään juomapullot ja tyhjentää rakon. Loppukirin olisi voinut aloittaa myös hieman aikaisemmin, ehkä jo viimeiseltä huoltopisteeltä. Nyt maalissa tuntui, että olisi vielä ollut energiaa vetää hieman kovempaakin. Myös kisan jälkeinen venyttely pitää hoitaa paremmin. Nyt venyttelin vain hiukan, jolloin jalat olivat erittäin kipeät seuraavana päivänä. Kokonaisuutena kisa oli kuitenkin hieno elämys ja varmasti ensi vuonna tulen ajamaan sen myös uudestaan.

--Admin 9. syyskuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

Paljon lisää kommentteja, vinkkejä ja tunnelmia löytyy myös Fillari-lehden forumin ketjusta Tour de Helsinki 2008.

Tapahtuman huomiointi mediassa

Lisätietoa

Lähteet

↑ HS.fi - Tour de Helsinki kiersi Uudellamaalla

[1] HS.fi - Tour de Helsinki kiersi Uudellamaalla

[1]